Muurauslanka oli aika kankeaa virkattavaa ja ajoittain sormet oli kipeät, kun karhealla langalla virkkasin. Liinaa ei saa silitettyä eikä muutenkaan muokattua eli tuollainen retkula ulkoliina siitä tuli. Harmillisesti lanka loppui kesken, joten viimeiset kerrokset jäi pois ja valmiin liinan viiimeinen kerros on 10 senttiä vajaa.
Äiti on kuitenkin liinaansa tyytyväinen ja se on minulle tärkeintä.
"Hullu ei huomaa ja viisas virka mitään" sanoi minun mummuni ja jos et olisi sanonut mitään, niin enpä olisi kyllä niin tarkkaan ruvennut liinan kerroksia ruvennut laskemaan tai reunaa "lukemaan", että olisin huomannut siitä pätkän puuttuvan. Enkä kyllä rehellisyyden nimissä nytkään sitä puuttuvaa kymmentä senttiä ruvennut etsimään - minusta sillä ei ole väliä, oikeasti.
VastaaPoistaLiina on kaunis ja kuten kirjoitit; tärkeintä on, että äitisi on liinaansa tyytyväinen <3 Äidit ovat aina tyytyväisiä lapsilta saamiinsa lahjoihin, oli ne sitten mitä tahansa. Tai ainakin pitäisi olla.
Minusta liina on kaunis. Sinä taidat kanssa olla yksi niistä moniosaajista, luulen ma :) Mitähän seuraavaksi?
Minä en ole tuota muurauslankaa vielä kokeillut, enkä taida ihan heti ehtiäkään, nyt tuli "muuta puuhaa" syksylle.