Äidin pitsiliina

Päätin kokeilla muurauslangalla virkkaamista. Samaan aikaan törmäsin Kodinkuvalehden retro pitsiliina ohjeeseen. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Äitien päivä sattui juuri tuohon aikaan ja lupasin äidille että saa sen mitä mulla on työn alla. Sen tarkemmin selittelemättä. Ensimmäinen pitsiliinani valmistui viikko äitienpäivän jälkeen.

Muurauslanka oli aika kankeaa virkattavaa ja ajoittain sormet oli kipeät, kun karhealla langalla virkkasin. Liinaa ei saa silitettyä eikä muutenkaan muokattua eli tuollainen retkula ulkoliina siitä tuli. Harmillisesti lanka loppui kesken, joten viimeiset kerrokset jäi pois ja valmiin liinan viiimeinen kerros on 10 senttiä vajaa.

 Äiti on kuitenkin liinaansa tyytyväinen ja se on minulle tärkeintä.

Tuoli

Viime keväänä sain idean ruveta virkkaamaan Ikean Poäng tuolille uutta päällistä.

Ajatus lähti kirjavista isoäidinneliöistä. Aluksi yritin etsiä ohjetta, mutta hämmennykseski sellaisia ei löytynyt. Ei edes kuvia kokonaisista päällysteistä. 

Syksyllä virkkauskausi muuttui kudontakaudeksi ja työ jäi vähän seisomaan.

Tänä keväänä urakka sai uutta nostetta siipiensä alle. 

Viime syksyinen sommitelma hahmotelma.

Takapuolella on valkoisia neliöitä.

Takakappaleen virkkausta kiinni etukappaleeseen

Nyt tuoli on valmis ja voin sanoa että olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Tuolissa on mukavampi istua nyt. Vanha nahkapinta kun tuntui aina takertuvan paljaaseen ihoon. 

Lankamenekki oli noin 8 kerää seiskaveikkaa. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, kun urakan aloitin jämälankaprojektina.

Niskatyynyosa on huppumallinen ja istuin-selkänoja osa on tyynyliina mallinen eli pehmuste pujotetaan taitteen kohdalta. Niskatyynyn päädyt tuotti päänvaivaa, mutta onneksi näin netissä kuvan pisaranmallisesta virkkauksesta ja hyödynsin sitä.

Ensi ihastuksen jälkeen iski paniikin omainen tyhjiö, että mitä nyt? Tuleeko muille tällaisia tyhjyyden tunteita? Kun manasin tunnetta miehelle, tämä tokaisi, että tee toiselle kanssa päällinen. Sitä harkitessa ja muita uusia juttuja suunnitellessa. Jotain on nimittäin jo koukuilla.

p.s. mulla on joitain ongelmia kuvien siirtämisessä puhelimesta blogiin ja joudun kikkailemaan aika paljon jokaisen kuvan kanssa, mutta ehkä tähänkin löytyy vielä joku ratkaisu. Muuten jää bloggailu vähiin :P

Viheriä pipo

Joulun aikaan tein pipoja lahjaksi kutoen. Yhdestä piposta jäi lankaa ylitse. Silloin sain ajatuksen tehdä pipon myös itselle. Langan (7 veljestä Raita "metsä") värit sopivat lempi huiviini ja takkiin.

Ohjeeksi valitsin Novitan arkistosta virkatun peruspipon. Ohje oli miehelle joten vähensin lisäyksiä niin että pipoon jäi vain 90 silmukkaa. Viimeisen kerroksen virkkasin kiinteillä ketjusilmukoilla, muuten kiinteillä silmukoilla.

 

Pipo oli muutaman kuukauden tauolla, kunnes viime viikolla sain päähäni tehdä pipon loppuun. Pääsiäisenä aikaa oli yllin kyllin, kun olin saanut kolmien sukkien urakan valmiiksi. Virkatessa kehittyi myös ajatus koristaa pipoa kukalla. Kukka on samaa mallia kuin anelmaiset sukissa. 

Kukkaa pukkaa

Tulin tehneeksi koko kasan kukkasia.

yksi itselle

yksi kaverille

yksi kummitytölle

yksi sukulaistädille

Ylläripylläri 4/5

Neljäs kaveri sai sukat.

Taas käytin apuna fasebookin kuvia ja kuikuilin sopivaa teemaa. 

Ulkona paukkui järjetön pakkanen(-24°C). Haaveilin kesän lämmöstä rantahiekasta, auringon lämmittämistä kallioista, heinämättäistä ja rantakukista. Siitä se ajatus sitten lähti. Tosin ehdin kolme kertaa purkaa ja aloittaa uudestaan ennen kuin sain mieleisen rytmin päälle. 

Varteen käytin mallina sukkakirjasta löytynyttä ilopillerin sukkia. Kuvio muistuttaa männyn kilpikaarnaa, joka sopi hyvin tähän kesäisen luonnon kaipuuseen. Jännitin valtavasti mitä vastaanottaja tykkää tästä sekalaisen näköisestä sukasta. Kantapäähän tein ruudukko kuvioisen vahvistetun kantapään.

 

Sukkien varteen virkkasin yhteensä kuusi punertavaa kukkaa. Ulkosyrjälle kaksi ja sisä reunan puolelle yhdet.

 Lopputulokseen olin kuitenkin tyytyväinen. Jännitin todella paljon mitä saaja tykkää. Ilmeisesti tykkäsi, kun kuvan kanssa jakoi facebookissa kiitoksen.

Ylläripylläri kaverille 3/5

Kolmas kaveri sai pääni raksuttamaan. Onneksi on facebook ja saatoin vähän vakoilla millaisista väreistä kaverini pitää. Sukkia en hänelle halunnut tehdä koska itsekin kutoo sukkia. Minulla jopa sattuu olemaan yhdet hänen tekemät sukat!

Aloitin kutomaan ihan tavallista peruspipoa nurin oikein.

Sitten bongasin Novitan sukkalehdestä Anelmaiset sukista hyvän kukan virkkausohjeen jota hieman soveltaen tein ensimmäisen kukan. Tässä vaiheessa ajatus oli että teen yhden heijastinlangasta ja neulon sen kiinni.

Kukkia tulikin lopulta kolme, mutta en ommellut niitä kiinni vaan nyt ne on hakaneuloilla kiinni jolloin käyttäjä voi itse valita 0-3 kukkaa pipoon tai käyttää vaikka rintakoruna.

Tämä oli niin hieno että meinasin omia itse koko pipon. Kaverilta kuulin, että piposta oli tullut heti kinaa tyttären kanssa, joka oli yrittänyt omia pipon heti. Tarvinnee tehdä itselle oma kukkahattu pipo. 

Kerrankin ylitin itseni!

pääsiäismuna

Hyvää pääsiäistä!

 Ampiaispesien jälkeen ajattelin lopuista pääsiäismunahylsyistä tehdä  virkattuja munakoristeita.

 Kirjavasta langasta tuli oikein sievä, kun virkkasin päälle vielä rusetin.

Valeampiaispesät

Luin netistä että ampiaiset ovat reviiritietoisia, eivätkä tee pesää toisen lähelle. Kuullostaa uskomattomalle, mutta pakko kokeilla

 Tein pesät harmaasta jämälangasta. Sisään virkkasin pääsiäismunan yllätyspalperon

On ne nättejä.

 Ensimmäinen asennettiin huussille.

 Toinen vajaan, jossa on ihan joka kesä useampi pesä.

 Kuistin reunalla on kolmas vakipaikka tuossa hirren oikeallapuolella kattotuolien välissä.

Viimeisen äiti sijoitti kaasupullokaappiin. Kuten kuvasta näkyy täälläkin on ollut ampiaispesä viime kesänä.

Nyt vaan toivomaan että valepesät toimii!

Virkattu villasukka

Vuorossa vaihteeksi villiä virkkausta. Lankana 7 veljestä raita

Viikko takaperin sain päähäni virkata ajomatkalla etelästä Kuopioon.

Mitä sitten virkkasin? No sukan. Malli on ihan omasta päästä. Mittasuhteina hyödynsin Novitan villasukan ohjetta. Silmukoiden määrä, kantalapun koko, kavennusten paikat jne.

Pääasiassa käytin tuollaista pylvässilmukkaa, mutta kantapään pohjassa tein ketjusilmukoilla ja samaten ihan kärjessä.

Yllättävän nopeasti nuo tuli. Häiriöineen ja keskeytyksineen neljä tuntia per sukka. Huomattavasti siis nopeammin kuin kutomalla teen. Tosin tässä tarvitsi laskea ihan koko ajan silmukoita, mitä ei kutoessa tarvitse tehdä. Jälkimmäisessä sukassa oli sitten apuna se ensimmäinen.

Hassuilta nuo näyttää ja ovat vähän löllöt jalassa. Nilkka olis voinut olla jämäkämpi. Hyvin kuitenkin pysyivät nukkuessa jalassa. Mä olen kova potkimaan sukat pois unissani, joten yllätys oli aamulla kun sukat oli edelleen jalassa. Tavallisen sukan kanssa pysynevät vielä tukevammin paikallaan ja pesukin voi vähän auttaa.

Ihan heti en tee uusia ainakaan ilman ohjetta.

Sukat tuolille

Meillä on parkettia joka paikassa. Meillä on myös karmastuoleja kymmenkunta. Yhdistelmä on kamalan kopiseva ja lattioita naarmuttava. Kaupoista saatavat huopatarrat auttaa jonkin verran, muttei poista ongelmaa kuin hetkeksi. Tarrat kovettuu, kerää likaa ja irtoavat.

Selasin lauantaina nettiä ja löysin muutaman kuvan tuolin sukista. Sunnuntaina oli sitten pakko kokeilla itse. Testierä on nyt ensimmäisen keittiötuolin jaloissa.

Pysyvät yllättävän hyvin paikoillaan. Helposti vaihdettava sukat voi tarvittaessa pestä vaikka pyykkikoneessa pesupussissa. Irrallisina saattavat olla kyllä liian pieniä. Kopina lakkasi heti, ja tuoli liikkuu äänettömästi ja pehmeästi parketin pinnalla. Neljä sukkaa sain tehtyä noin tunnissa samalla kun katsoin telkkaria ja paimensin teinin iltatoimia. Eli ei todellakaan ollut vaikeaa.

Nämä on virkatut "nilkkasukat", mutta ajattelin tehdä myös kudotut polvisukat.

Ohje on se kuuluisa omasta päästä. Pohjalle pieni tiivis ympyrä ketjusilmukoilla ja pylväitä sitten varteen.